Latest Posts

  1. EFPP Suomen kansallinen verkosto Ry:n kannanotto Kelan kuntoutuspsykoterapian turvaamiseksi ja kehittämiseksi

    Kommentit pois päältä artikkelissa EFPP Suomen kansallinen verkosto Ry:n kannanotto Kelan kuntoutuspsykoterapian turvaamiseksi ja kehittämiseksi

    ARVOISA SOSIAALITURVAMINISTERI SANNI GRAHN-LAASONEN

    EFPP SUOMEN KANSALLINEN VERKOSTO RY:N KANNANOTTO KELAN KUNTOUTUSPSYKOTERAPIAN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI

    Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet maassamme. Mielenterveysperusteisen sairauspäivärahan saaminen on yleistynyt naisilla 78 % ja miehillä 53 % vuodesta 2016 vuoteen 2023. Vuonna 2023 jo yli 100 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön perusteella. (Blomgren, J., Perhoniemi, R. 2024.) Lapsiväestössä varsinaisen mielenterveyden häiriön yleisyydeksi on viime vuosikymmenien laajojen väestötutkimusten perusteella arvioitu noin 15 %. Eri tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä, ja ne ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Erilaisia häiriöitä voi olla useampia yhtä aikaa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024.)

    Hallitusohjelmaan on kirjattu, että mielenterveyspalvelujen saatavuutta parannetaan. Se on erinomainen tavoite. Mielenterveyspalvelujen toimiva kokonaisuus edellyttää monipuolisia ja asiakkaan valinnanvapauden mahdollistavia mielenterveyspalveluja. On erittäin tärkeää, että Kelan kuntoutuspsykoterapia turvataan ja sitä kehitetään mielenterveyspalveluvalikoimassa perustason ja erikoissairaanhoidon mielenterveyspalvelujen rinnalla. Kun Efpp Suomi teki puolueiden puheenjohtajille kyselyn ennen eduskuntavaaleja keväällä 2023, kaikki nykyiset hallituspuolueet vastasivat, että Kelan kuntoutuspsykoterapia tulee säilyttää. Kelan kuntoutuspsykoterapiassa toteutuu asiakaslähtöisyys ja valinnanvapaus sekä palvelujen monipuolisuus: kuntoutuspsykoterapiaa toteutetaan sekä yksilö-, ryhmä- että pari- ja perhepsykoterapiana sekä kuvataideterapiana eri viitekehyksistä käsin. 16–25-vuotiaille se voi olla myös musiikkiterapiaa tai kuvataideterapiaa. Psykoterapian kesto määräytyy potilaan tarpeen mukaan ja jakautuu varsin tasaisesti noin vuoden, kahden tai kolmen vuoden pituisiin hoitojaksoihin. Kelan kuntoutuspsykoterapian tarve on kasvanut merkittävästi. Vuonna 2023 Kelan kuntoutuspsykoterapiaa sai 64 500 henkilöä (Kelan kuntoutustilastot 2023.) Kelan rekisteri-seurannan mukaan kuntoutuspsykoterapia on tuloksellista: yli 80 % kuntoutuspsykoterapia-asiakkaista hyötyy siitä. Kuntouttavaan psykoterapiaan osallistuminen vähentää masennukseen tai ahdistukseen liittyvää työkyvyttömyyttä (Kausto, ym. 2022) ja sen on todettu liittyvän merkittävästi parempaan työmarkkinoilla menestymiseen (Peutere ym. 2022).

    Erityisesti monimuotoisista ja pitkäkestoisista ongelmista kärsivät tarvitsevat yleensä intensiivistä, pitkäkestoista psykoterapiaa ja hyötyvät siitä pitkällä aikavälillä enemmän kuin lyhytkestoisesta terapiasta (Leichsenring ja Rabung 2011, Knekt ym. 2016). Potilaat, joiden oireilu on pitkäkestoista ja joiden työ- ja toimintakyky on heikentynyt, kokevat usein lyhyet terapiat riittämättöminä ja hakeutuvat myöhemmin lisähoitoihin, yleensä pitkään psykoterapiaan (Knekt ym. 2011).

    Kelan kuntoutuspsykoterapia tulee turvata ja sitä tulee kehittää

    1. Kelan kuntoutuspsykoterapiaan pääsyä tulee helpottaa esimerkiksi lähetekäytäntöä kehittämällä: Kuntoutuspsykoterapiaan tulee päästä ilman tarpeetonta viivytystä, jolloin nykyinen vaatimus kolmen kuukauden hoidosta diagnoosin saamisen jälkeen ennen kuntoutuspsykoterapian alkamista tulee poistaa. Kelan tukemaan kuntoutupsykoterapiaan tulee päästä myös yleis- ja terveyskeskuslääkärien lähetteellä. Niin julkisen sektorin, työterveyshuollon kuin yksityisen sektorin lääkäreitä on syytä rohkaista lähetteiden kirjoittamiseen.

    2. Kelan kuntoutuspsykoterapian ikärajoja tulee tarkistaa. Lasten ja nuorten oppimisen ja koulunkäynnin turvaamisen tulee olla samalla tavalla kuntoutuspalvelujen piirissä kuin työssäkäyvien ja opiskelijoiden kohdalla laissa on säädetty. Siten myös alle 16- vuotiaat on perusteltua ottaa Kelan kuntoutuspsykoterapian piiriin. Tämä on erityisen tärkeää, koska lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Myös yli 67-vuotiaat tulee saada Kelan kuntoutuspsykoterapian piiriin. Perusteina mm. eläkeiän nouseminen ja kansalaisten yhdenvertaisuus, joka edellyttää, että oikeutta kuntoutuspsykoterapiaan ei rajata vain iän perusteella.

    3. Kelan kuntoutuspsykoterapian korvaustasoja tulee nostaa, jotta omavastuuosuudet eivät nouse kuntoutuksen esteeksi. Kuntoutuspsykoterapian korvauksia on viimeksi nostettu yli 8 vuotta sitten eli 1.1.2016. Valtion osuus Kelan kuntoutuspsykoterapian korvauksesta on 67 % ja vakuutettujen (palkansaajat, yrittäjät, eläkeläiset) 33%. Vuoden 2023 Kelan kuntoutustilaston mukaan 64 511 henkilön toteutuneet kuntoutuspsykoterapiat maksoivat 105,1 miljoonaa euroa eli 1629 euroa per henkilö koko vuodelta. Se on alle 1800 euron, joka on yhteiskunnan (työnantajat ja valtio) kulu kahden viikon sairauslomasta keskimääräisellä 3700 euron kuukausipalkalla. Ei ole tiedossa, että näin edullisella hinnalla voisi tuottaa psykoterapiapalveluja sen paremmin julkisen kuin yksityisenkään sektorin palkkatyönä tai ostopalveluna. Kelan kuntoutuspsykoterapialla saadaan merkittäviä säästöjä sairausajan kaikissa kuluissa, sekä palkka- että sairauspäivärahakuluissa.

    Koska esittämämme ehdotusten toteutuminen edellyttää myös hallituksen toimia, pyydämme ystävällisesti vastausta kannanottoomme.

    Helsinki 28.5.2024

    EFPP Suomen kansallinen verkosto ry:n puolesta

    Kirsi Huttula
    TtM, kouluttajapsykoterapeutti
    kuvataidepsykoterapeutti
    Hallituksen puheenjohtaja
    puheenjohtaja@efppsuomi.fi

    Tuomo Tikkanen
    PsL, psykoterapeutti
    Sote-työryhmän asiantuntijajäsen
    tuomoajtikkanen@gmail.com
    0400 – 459 742

    040 – 582 3474
    www.efppsuomi.fi

    Lähteet:

    Blomgren J., Perhoniemi R. (2024). Mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen kasvu jatkuu – kehityksen taustalla useita yhtä aikaa vaikuttavia tekijöitä. Kela Tietotarjotin 13.5.2024. Mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen kasvu jatkuu – kehityksen taustalla useita
    yhtä aikaa vaikuttavia tekijöitä | Kelan tietotarjotin

    Knekt P., Lindfors O., Sares-Jäski L., Laakonen M. (2012). Psykoterapioiden vaikuttavuus masennukseen pitkissä seurannoissa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 128(3): 267-74.

    Knekt P, Virtala E, Härkänen T, Vaarama M, Lehtonen J, Lindfors O. (2016). The outcome of short- and longterm psychotherapy 10 years after start of treatment. Psychol Med 46: 1175-88.

    Kausto J., Gluschkoff K., Turunen J., Selinheimo S., Peutere L., Väänänen A. (2022). Psychotherapy and change in mental health-related work disability: a prospective Finnish population-level register- based study with a quasi-experimental design. Journal of epidemiology & Community Health 76 (11): 925-930.

    Leichsenring F, Rabung S. (2011). Long-term psychodynamic psychotherapy in complex mental disorders. Update of a meta-analysis. Br J Psychiatry 199: 15–22.
    Peutere L., Ravaska T, Bӧckerman P., Vӓӓnӓnen A., Virtanen P. (2022). Effects of rehabilitative psychotherapy on labour market success: Evaluation of a ntionwide programme. (sagepub.com).

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2024). Lasten mielenterveys ja mielenterveyden häiriöt. Lasten mielenterveys ja mielenterveyden häiriöt – THL

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2024). Nuorten mielenterveyshäiriöt. Nuorten mielenterveyshäiriöt – THL

    Tilastokeskuksen tietokanta PxWeb – Valitse taulukko (stat.fi)

    Jakelu:
    Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen
    Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso
    Sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaaliturva ja vakuutusosasto / osastopäällikkö Liisa Siika-aho
    Sosiaali- ja terveysvaliokunta / valiokuntaneuvos Harri Sintonen, puheenjohtaja Krista Kiuru, varapuheenjohtaja Mia Laiho

  2. Omavalvontamääräys on julkaistu

    Kommentit pois päältä artikkelissa Omavalvontamääräys on julkaistu

    1.1.2024 voimaan tullut sote-valvontalaki velvoittaa sekä yksityisiä että julkisia sote-palveluntuottajia laatimaan ja julkaisemaan palveluyksikkökohtaisen omavalvontasuunnitelman. Valviran antama määräys omavalvontasuunnitelman laatimisesta ja seurannasta tuli voimaan 15.5.2024. Määräystä sovelletaan kunkin palveluntuottajan toiminnan laajuuden ja luonteen mukaan.

    Huomioithan, että omavalvontasuunnitelman laatiminen koskee nykyään myös yksityisiä elinkeinonharjoittajia ja niitä palveluntuottajia, jotka toimivat vain yhdessä palveluyksikössä. Yksityisten elinkeinonharjoittajien on aiemmin pitänyt pohtia vastaavia asioita ja kysymyksiä, mutta nyt heidänkin tulee koota ne yhteen suunnitelmaan Valviran määräyksen mukaisesti, toiminnan laajuus huomioiden.

  3. Tampereen Psykoterapiayhdistys osallistui kirjelmään uusille kansanedustajille ja tulevalle hallitukselle. Kirjelmän allekirjoitti 731 henkilöä ja kaksi yhdistystä.

    Kommentit pois päältä artikkelissa Tampereen Psykoterapiayhdistys osallistui kirjelmään uusille kansanedustajille ja tulevalle hallitukselle. Kirjelmän allekirjoitti 731 henkilöä ja kaksi yhdistystä.

    Kelan asema monipuolisen kuntoutuspsykoterapian järjestäjänä on turvattava sote-uudistuksessa.

    Kuntoutuspsykoterapia on lakiin perustuva subjektiivinen oikeus ja sen tavoite on aina työelämään tai opiskeluun suuntaava, joko työelämään siirtyminen, sinne palaaminen tai siellä jatkaminen. Suomessa suurimmat työkyvyttömyyttä aiheuttavat syyt ovat mielenterveyden vaikeudet. Kuntoutuspsykoterapian tavoite ja tulos on kansantaloudellisestikin järkevä investointi, jossa hoidon tuloksellisuus on ollut yli 80% mitattuna työkyvyn paranemisella tai säilymisellä.

    Kelan organisaatiolla on koko maan kattava, yhdenmukainen rakenne palvelun mahdollistamiseksi. Hyvinvointialueilla ei tällaisia rakenteita ole ja psykoterapian järjestämisvastuun siirto niille vaarantaa koko toimivan kuntoutusketjun. Hyvinvointialueet ja muut toimijat (esim. YTHS, työterveyshuolto ja yksityiset toimijat) vastaavat tässä kokonaisuudessa ensilinjan mielenterveystyöstä, lyhytkestoisemmasta psykososiaalisesta tuesta, joka myös vaaditaan ennen kelan kuntoutuspsykoterapian myöntämistä. Kuntoutupsykoterapiaan pääsyn yhtenä kriteerinä on, ettei edeltävillä kuntoutustoimilla ole ollut riittävää tehoa.

    Hyvinvointialueilla on täysi työ organisoida omat toimintansa niin somatiikan kuin psyykkisen tuen alueella, eikä 60 000 uutta kuntoutujaa ole nopeasti organisoitavissa oleva asia. Tämä siirto olisi pois ensilinjan hoidosta, mistä hyvinvointialueet vastaavat näiden asiakkaiden kohdalla. Kelan kuntoutupsykoterapia ja palveluntuottajat toimivat jatkossakin myös hyvinvointialueiden yhteistyökumppaneina kuntoutuksen toteutuksessa. Siirto eriarvoistaa kuntoutujia ja palveluntuottajia, koska hyvinvointialueet ovat keskenään hyvin erilaisia ja yhtenäiset rakenteet puuttuvat. Siirron kustannushyötyä ei ole kyetty näyttämään toteen.

    On esitetty kritiikkiä, että kuntoutupsykoterapia olisi jollakin tavalla rikki. Esimerkkinä selityksistä on, että asiakkaat joutuvat odottamaan psykoterapeutin löytymistä. Tosiasiallisesti kuntoutupsykoterapiaan tulee paljon henkilöitä, joiden ensilinjan hoito on ollut kovin rikkonaista tai sitä ei ole kyetty perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa juuri järjestämään. Toisin sanoen ensilinjan toimimattomuus näkyy ruuhkana kuntoutupsykoterapian luukulla. Monien potilaiden kokemus on, että kuntoutuspsykoterapeutti on ensimmäinen henkilö, joka pysyy samana kuukautta pidempään.

    Psykoterapiakoulutus on kallis satsaus psykoterapeutiksi opiskelevalle, siihen ei saa yhteiskunnan tukea, ja se on harvoin edes verovähennyskelpoinen, koska verottaja on katsonut sen tuovan uuden ammatin. Näin ei useimmiten ole, vaan psykoterapeutit ovat pitkä linjan mielenterveyden ammattilaisia jo perusammatiltaan, johon psykoterapiakoulutus on vain täydennystä. Koska kenttä on näin sekava ja psykoterapian yllä leijuu epävarmoja pilviä, moni lykkää psykoterapeutiksi opiskeluaan. Tämä tulee näkymään pahenevana psykoterapeuttipulana muutamien vuosien päästä. Iso osa nykyisistä psykoterapeuteista lähestyy eläkeikää. Psykoterapiaan tuleekin saada hallituskaudet ja puoluerajat ylittävä parlamentaarinen työrauha.

    Kuntoutupsykoterapiaan kohdistuu kritiikkiä sen liiallisesta pituudesta ja julkisessa keskustelussa viitataan virheellisesti ”kolmen vuoden psykoterapiaan” kuntoutuspsykoterapiasta puhuttaessa. Tosiasiallisesti kelan tukea käytetään harvoin maksimimäärää, eli kokonaiset kolme vuotta tai 200 tuntia.  (yhden vuoden 32 %, kaksi vuotta 27 % ja kolme vuotta 41 %) (Tuulio-Henriksson A,et all.) Kuntoutupsykoterapiaa haetaan vuodeksi kerrallaan, tutkimukset osoittavatkin kuntoutusmuodon toimivan myös lyhytpsykoterapeuttisensa interventiona. Useat psykoterapeutit ovat myös halukkaita tekemään lyhytkestoisempaa psykoterapiaa ja suuri osa on siihen myös lisäkouluttautunut, toisin kuin julkisuudessa on ajoittain esitetty.

    Kuntoutuspsykoterapiaa on kritisoitu hyväosaisten etuudeksi. Kritiikki on siltä osin mielenkiintoinen, että kohderyhmän tavoite on työkyvyn ylläpito, eli työlliset ja opiskelijat, joiden sosioekonominen asema on jo lähtökohtaisesti melko hyvä. Opiskelijoiden ja vähävaraisten työelämää tavoittelevien kohdalla sosiaalitoimi on tullut monta kertaa apuun omavastuiden kanssa. Kuntoutuspsykoterapiaan päässeiden todennäköisyys joutua työkyvyttömyyseläkkeelle oli kuusi prosenttiyksikköä pienempi ja vuositulot olivat keskimäärin 2 100 euroa korkeammat, kuin hylkäävän päätöksen saaneilla viiden vuoden seurannassa. Eli kuntoutuspsykoterapia näyttää nostavan voimakkaasti ansiotasoa ja mahdollisuutta oman elämän toimijuuteen. Kelan korvauksen korottaminen asialliselle tasolle ja sitominen indeksiin on tärkeää kuntoutupsykoterapian saavutettavuuden kannalta. On esitetty myös erilaisia arvioita, mitä 57,60 euron korvaussummalla saa julkisen puolen palveluista. Arviot vaihtelevat, mutta jokainen voi laskea, että sillä ei saa esim. julkisen puolen psykologin palvelua vastaavaa aikaa.

    Psykoterapioiden näyttöön perustuvassa hoitojärjestelmässä on monipuolinen hoitovalikoima ja hoitoja toteutetaan yksilöllisesti:

    Toistaiseksi ei ole potilasryhmätasolla löytynyt juurikaan merkityksellisiä eroja tutkittujen psykoterapiamuotojen välillä esim. masennuksessa (Cuijpers P. et al 2021) tai esim. epävakauteen kehitettyjen hoitomuotojen välillä (Oud M. et al. 2018, Cristea I.A. et al 2017). Tutkimusnäytön perusteella kysymys sopivasta tai parhaasta hoidosta pitäisi näin ollen olla potilaskohtainen eikä pelkästään diagnoosiryhmäkohtainen kysymys (Cuijpers P. et al 2021, Oud M. et al. 2018, Cristea I.A. et al 2017, Norcross J. & Wampold B. 2018).

    Psykoterapioiden tuloksellisuustutkimuksissa vertailtavien ryhmien tai hoitojen eroa kuvataan efektikoolla. Tutkittujen psykoterapioiden efektikoko verrattuna kokonaan ilman hoitoa jäämiseen on suuri eli noin 0.85. Kuntoutuksen ja hoidon alalla psykoterapiat vertautuvat näin ollen keskimäärin vaikuttavina interventioina. Sen sijaan tutkittuja psykoterapioita keskenään verrattaessa niiden erot efektikokoina ovat vain 0 – 0.2 eli vähäisiä. Tuloksellisuustutkimusten perusteella vaikuttavuutta voidaan paremmin lisätä räätälöimällä psykoterapioita ja hoitomalleja yksilöllisesti. Esim. jo hoidon räätälöinti pelkästään ihmisen kulttuuriin voi parantaa tuloksellisuutta efektikokona 0.5 eli kohtalaisesti, potilaan toiveiden ja motivaation huomioiminen hoitomuodon valinnassa 0.28 ja räätälöinti potilaan psyykkisiin selviytymiskeinoihin 0.6 (Norcross J. & Wampold B. E. 2018).

    Tutkitusti vaikuttavia vaihtoehtoja on siis yleensä monia. Sen sijaan yksilötasolla eri hoitomuotojen välillä voi olla ratkaisevia eroja hoitoon sitoutumisessa ja niiden tuloksellisuudessa. Oikea ja pragmaattinen kysymys on: Mikä hoitomuoto ja miten sovellettuna voisi juuri tämän ihmisen kohdalla juuri tässä tilanteessa toimia? Miettiessään vaikkapa lähipiirin masennuksen kanssa kamppailevia tuttujaan voi aika helposti tajuta, että syyt ja taustat masennukselle eroavat mutta sitten myös motivaatio ja kiinnostus erilaisia hoitoideoita ja työtapoja kohtaan ovat aika yksilöllisiä.

    53 tutkimusta ja 16000 potilasta käsittävän meta-analyysin perusteella potilaan psykoterapiaan liittyvien toiveiden ohittaminen lähes tuplasi hoitojen keskeytymisen, toiveiden huomioiminen on paitsi eettinen kysymys, on yhteydessä toteutuneiden hoitojen tuloksellisuuteen ja tulisi yhtä lailla olla kiinteä osa näyttöön perustuvia hoitolinjauksia (Swift J. K. et al 2021). Myös kotimainen Käypä hoito näytönastekatsaus (2020) noteeraa psykoterapiapotilaan toiveiden huomioimisen yhteyden hoitoon sitoutumiseen ja sen tuloksellisuuteen parhaalla näytönasteella A.

    Yhdysvaltain psykologiyhdistys APA linjaa psykososiaalisten hoitojen osalta, että näyttöön perustuva käytäntö käsittää psykoterapioiden vertailututkimusten lisäksi asiantuntijan arvion kyseiden potilaan yksilöllisistä tarpeista ja mahdollisuuksista sekä potilaan piirteiden, kulttuurin sekä toiveiden huomioimisen hoidon suunnittelussa. Näiden tulosten valossa onkin ymmärrettävää, että muihin terveydenhoidon interventioihin verrattuna potilas on psykoterapiassa vähemmän passiivinen hoidon kohde ja enemmänkin aktiivinen hoitoprosessin osapuoli (Leiman M. 2015) . Kaikki psykoterapiat perustuvat hyvin vahvasti vastavuoroiseen ja intensiiviseen vuorovaikutukseen.

    On olennaista nostaa esiin, että termiä “näyttöön perustuva hoito” on julkisessa keskustelussa tulkittu jo pitkään väärin. On annettu ymmärtää, että “näyttöön perustuvuus” tarkoittaa sitä, että hoidon tuloksellisuudesta on olemassa randomisoituja ja kontrolloituja, vertaisarvioituja tutkimuksia (RCT). Todellisuudessa tieteelliset tutkimukset edustavat vain kolmasosaa näyttöön perustuvasta hoidosta: se koostuu lisäksi kliinikon asiantuntijatiedosta sekä asiakkaan arvoista, toiveista ja ihmiskuvasta. On erittäin tärkeää, että päättäjät ymmärtävät, että yksittäiset tutkimusraportit eivät ole tae “parhaasta saatavilla olevasta hoidosta”.

    LÄHTEET:

    American Psychological Association: American Psychological Association Policy statement on evidence-based practice in psychology (2005). www.apapracticecentral.org/ce/courses/ebpstatement.pdf 

    Cristea I. A. et al (2017): Efficacy of Psychotherapies for borderline personality disorder. A systematic review and a meta-analysis. JAMA Psychiatry, vol. 74, p 319-328.

    Cuijpers P et al (2021): Psychotherapies for depression: a network meta-analysis covering efficacy, acceptability and long-term outcomes of all main treatment types. World Psychiatry 20 / 2, 283-293.

    Käypä hoito näytönastekatsaus (2020):

    Potilaan toiveet psykoterapeuttisesta hoidosta. Käypähoito

    Leiman M. (2015). Vaikuttavuustutkimuksen pulmallisuus psykoterapiassa. Teoksessa Psykoterapiat. Duodecim.

    Norcross J. C. & Wampold B. E. (2018): A new therapy for each patient: Evidence-based relationship and responsiveness. J. Clin. Psychology, vol 74, p. 1889-1906.

    Oud M. et al. (2018): Specialized psychotherapies for adults with borderline personality disorder: A systematic review and a meta-analysis. Australian & New Zealand Journal of Psychiatry, p 1-14.

    Swift J. K. et al (2021): The importance of listening to patient preferences when making mental health care decisions. World Psychiatry 20 / 3 October, 316-317.

    Tuulio-Henriksson A, Heino P, Toikka T, Autti-Rämö I. Kelan työ- ja opiskelukykyä tukeva kuntoutuspsykoterapia toteutuu eri kestoisena. Kuntoutus 2014;3: 5-17.

    Kelan tilastot www.kela.fi

    Kirjoittajat:

    Anu Rönnqvist, PsM, Psykologi, psykoterapeutti, työnohjaaja, Turku
    Nina Pyykkönen,  PsL, Erikoispsykologi, psykoterapeutti, työnohjaaja, Hyvinkää
    Jussi Sario Psykoterapeutti

  4. Tampereen Psykoterapiayhdistyksen kannanotto MIELI Suomen Mielenterveys ry:lle ja MIELI ry:n vastaus

    Kommentit pois päältä artikkelissa Tampereen Psykoterapiayhdistyksen kannanotto MIELI Suomen Mielenterveys ry:lle ja MIELI ry:n vastaus

    Olemme huolissamme Mieli ry:n linjasta. Yhdistyksenne johtava asiantuntija Kristian Wahlbeck esiintyi Yle:n uutisissa 28.1.2023 ja antoi Ylen 8 minuuttia ohjelmaan haastattelun. Hän otti voimakkaasti kantaa psykoterapiaan. Osasta kannanottoja olemme samaa mieltä, kuten Kelan rahoittamien psykoterapiapalvelujen epätasainen valtakunnallisesti jakautuminen ja kohtuuton omavastuuosuus. Samaten psykoterapiaan pääsyn pitäisi olla nykyistä paljon helpompaa ja tarpeenmukaista mukaan lukien eläkeläiset. Eläkeläisten kohdalla monet kunnat ovat vuosia rikkoneet terveydenhuoltolakia, jonka mukaan psykoterapian tarve on ensisijainen ja järjestämisvastuu on kunnalla tilanteissa, joissa Kelan kriteerit eivät täyty.

    Yle aamu-uutisissa kuulimme Mieli ry:n kantana Wahlbeckin sanoin : ” Se (psykoterapia) on itseasiassa käänteinen tulonsiirto hyvin toimeentuleville. Me kaikki maksamme veroissa Kela-maksua, mutta vain hyvätuloiset pystyvät hyötymään psykoterapiakuntoutuksesta.” Lausunto heijastelee yleistä pitkään psykoterapiaan kohdistuvaa ennakkoluuloa eikä lainkaan vastaa jäsenistömme kokemuksia. Suurin osa Kelan kuntoutuspsykoterapiassa käyvistä on pieni- ja keskituloisia ihmisiä, jotka ovat vaarassa menettää työ- ja toimintakykynsä. Heidän leimaamisensa/kutsumisensa erityisen hyväosaisiksi tuntuu kohtuuttomalta. Nämä ihmiset eivät myöskään ole vastuussa mielenterveyshoidon ja psykiatrisen palvelujärjestelmän muista isoista puutteista. Kelan kuntoutuspsykoterapian tarkoitus on tukea työkykyä, mikä on keskeistä myös yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Lasten, perheiden ja läheisten parempi jaksaminen sairastuneen saadessa asianmukaista hoitoa, jää yleensä myös huomioimatta kustannusvaikutuksia arvioitaessa.

    Alueellamme kunnat rahoittavat omavastuuosuutta toimeentulotuesta niiden potilaiden osalta, jotka eivät itse pysty sitä maksamaan. Väliinputoajaryhmiksi tunnistamme työssä käyvät matalapalkkaiset yksinhuoltajat, joille omavastuuosuus tuottaa vaikeuksia ja jotka eivät saa toimeentulotukea. Muita väliinputoajia ovat nuoret ja opiskelijat. Hyväosaiset taas usein maksavat itse psykoterapiansa kokonaan välttääkseen diagnoosin aiheuttamaa leimaa. Mieli ry:n kanta ei liene kuitenkaan se, että hyväosasisilta pitäisi kieltää rahoitus. Terveydenhuoltomme on tarkoitettu kaikille.

    On varmasti niin, että osa apua tarvitsevista hyötyy mahdollisimman varhain annetusta lyhytpsykoterapiasta. Mutta on myös suuri joukko potilaita, jotka tarvitsevat pitkää useamman vuoden mittaista psykoterapiaa. Erityisesti tämä koskee vaikeasti lapsuudessaan ja nuoruudessaan traumatisoituneita. Heillä on usein vaikeita psykoottistasoisiakin oireita ja osalle heistä Kelan tarjoama 3 vuotta on liian lyhyt. Pieni osa tarvitsee useiden vuosien ja joskus vuosikymmenien hoidon pysyäkseen toimintakykyisinä. Tärkeää olisi, että myös mielen sairauksien hoitamisessa tarpeenmukaisuus olisi lähtökohtana samoin kuin somaattisten sairauksienkin kohdalla. Tällä hetkellä näyttää olevan vaarana, että asiantuntijatahotkin edistävät hoitolinjauksia, joissa hyvin eri tasoisista mielen ongelmista kärsiville tarjottaisiin kaikille samaa hoitoa.

    Nykypsykiatriassa pitkän psykoterapian tarve ymmärretään valitettavan huonosti, mikä näkyy potilaiden ikävissä kokemuksissa. Kyse on suomalaisen psykiatrian useamman vuosikymmen ajan jatkuneesta vinoutumasta. Äskettäin edesmennyt entinen puheenjohtajanne professori Yrjö Alanen korosti ja osoitti tutkimuksillaan koko uransa ajan vaikeasti sairaiden potilaiden pitkän psykoterapian tarpeellisuutta. Tätä korostettiin muun muassa valtakunnallisessa skitsofreniaprojektissa. Alasen johdolla kehitettyä psykoosien tarpeenmukaisen hoidon mallia arvostetaan kansainvälisesti paljon enemmän kuin meillä Suomessa, valitettavasti.

    Haastattelussa Wahlbeck kertoi Kela psykoterapioiden kustannusten olevan 107 miljoonaa vuodessa. Hän piti tätä valtavana summana, mutta se on kuitenkin vain 0,5% terveydenhuollon 22 miljardin vuosikustannuksista. Hän myös valitettavasti puhui mahdollisuudesta säästää pitkiä psykoterapioita karsimalla. Todellisuudessa mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät kohtaavat Suomessa valtavan hoitovajeen. Se näkyy hoitojonorajojen suurina ylityksinä ja saadun hoidon heikkolaatuisuutena. Ero on massiivinen verrattaessa mihin tahansa muuhun terveydenhuollon palveluun. Tämän merkittävän yhteiskunnallisen ongelman TT Karoliina Ahonen toi väitöskirjassaan esille: ” suomalainen mielenterveyspolitiikka on unohtanut vakavasti sairaat ihmiset”. Toivoisi ettei Mieli ry osallistuisi tämän onnettoman kehityksen tukemiseen.

    Suomalainen psykiatria tarvitsee remontin kattaen kokonaisuuden preventiosta pitkäaikaisongelmien hoitoon. Käsityksemme mukaan tähän tarvitaan monivuotinen kokonaissuunnitelma ja erillisrahoitus, jotta tilanne saadaan ajan mittaan korjattua.

    Tampereen psykoterapiayhdistys ry:n hallitus
    Susanna Kunto, puheenjohtaja Tuija Lahti, varapuheenjohtaja

    MIELI ry:n vastaus Tampereen Psykoterapiayhdistykselle

    Tampereen psykoterapiayhdistys ry:n hallitus ilmaisee MIELI ry:n liittohallitukselle  lähettämässään kannanotossa huolensa MIELI ry:n johtavan asiantuntijan, psykiatrian  tohtori Kristian Wahlbeckin esittämistä näkemyksistä Yleisradion haastattelussa 28.  tammikuuta 2023.

    Wahlbeck kommentoi haastattelussa Sanna-Kaisa Hongiston kirjassaan ”Mitä terapiassa  tapahtuu” esittämää kritiikkiä psykoterapian eriarvoista saatavuutta kohtaan.  Haastattelussa Wahlbeck yhtyi Hongiston kritiikkiin, perustaen kantansa Tampereen  yliopiston viime vuonna julkaistuun valtakunnalliseen tutkimukseen, joka osoittaa  yhteyden sosioekonomisen aseman ja Kelan psykoterapiakuntoutuksen käytön välillä.  (Psykoterapiaan pääsyssä näkyy eriarvoisuutta sosioekonomisen aseman mukaan |  Tampereen yliopisto (sttinfo.fi) .

    MIELI ry pitää hyvänä, että asia on noussut keskusteluun ja asiasta esitetään erilaisia  näkökulmia. Kuten tilastot osoittavat, koko mielenterveyden hoitoketju on

    vajaaresursoitu ja puutteellinen Suomessa. MIELI ry:llä on vahva näkemys, että  mielenterveyden hoitoketju kokonaisuudessaan vaatii merkittävää lisärahoitusta, jossa  myös pitkällä terapialla on merkittävä paikkansa. Tämä kokonaisvaltainen lisäresursointi  on keskeinen MIELI ry:n vaikuttamistavoite, jota olemme tuoneet esiin mm. eduskunnan  valiokuntien asiantuntijakuulemisissa.

    On myös huomioitava, että OECD:n arvion mukaan masennustilojen esiintyvyydessä  sosioekonomiset erot ovat Suomessa merkittävimpiä kuin OECD-maissa keskimäärin. Kelan kuntoutuspsykoterapian käyttö on käänteinen sosioekonomisten väestöryhmien  tarpeeseen nähden. Tähän perustuen Wahlbeck näkee, että kuntoutuspsykoterapian  voidaan katsoa olevan eräänlainen käänteinen tulonsiirto pienituloisilta hyvätuloisille.  Hän myös pitää mahdollisena, että eriarvoinen psykoterapiajärjestelmä osaltaan johtaa  Suomen muita maita suurempiin mielenterveyseroihin sosioekonomisten väestöryhmien  välillä.

    Ilmeisen resurssivajeen vuoksi tarvitaan laaja-alaisia toimenpiteitä sosioekonomisten  vääristymien korjaamiseksi, mihin löytyy useita keinoja kuten resurssien saatavuuden  lisääminen, tuloerojen tasoittaminen sekä asiakkaiden maksuosuuksien keventäminen. MIELI ry pitää omassa vaikuttamistyössään tärkeänä, että perustason

    mielenterveyspalveluita vahvistetaan ja kiinnitetään nykyistä paremmin huomiota  mielenterveyden ongelmien oikea-aikaiseen hoitoon.

    MIELI ry ei ole poistamassa kuntoutuspsykoterapiaa vaan päinvastoin pitää tärkeänä sen  entistä yhdenvertaisempaa saatavuutta. Nykyinen tilanne, jossa merkittävä osa  väestössä jää tarvitsemansa hoidon ja kuntoutuksen ulkopuolelle, on kestämätön.  Terapiatakuun toteuttaminen on tärkeä askel mielenterveyspalveluiden ja niiden yhdenvertaisen saatavuuden parantamisessa. Oikea-aikainen perusterveydenhuollon  kautta saatava lyhytpsykoterapia tai muu vaikuttava psykososiaalinen hoito osaltaan  vähentää painetta pitkittyvien mielenterveyden häiriöiden hoitoon.

    Helsingissä 24.2.2023

    MIELI ry
    Sari Aalto-Matturi
    toiminnanjohtaja

  5. Kelan ohjeistus kuntoutuspsykoterapian palveluntuottajile 1.5.2021 lähtien

    Kommentit pois päältä artikkelissa Kelan ohjeistus kuntoutuspsykoterapian palveluntuottajile 1.5.2021 lähtien

    Kela edellyttää kuntoutuspsykoterapian palveluntuottajilta 1.5.2021 alkaen yhtenäisiä toimintatapoja, koska se haluaa parantaa kuntoutuspsykoterapian prosessia ja yhdenmukaistaa käytäntöjä. Yhtenäiset toimintatavat koskevat terapiapalautteen laatimista, palautteen toimittamista ja terapian vaikuttavuuden arviointia. Jatkossa kaikki laativat terapiapalautteen lomakkeelle KU138, joka ohjautuu suoraan sähköisesti potilaan asiakirjoihin. Jos terapeutti hoitaa tämän saman palautteen myös muulle hoitavalle taholle, sitä varten tarvitaan potilaan suostumus. Vaihtoehtoisesti myös potilas voi toimittaa palautteen muulle hoitavalle taholle. Jos terapia jatkuu, palautelomake pitää toimittaa kelaan neljä viikkoa ennen terapiajakson päättymistä ja jos terapia on kokonaan päättynyt, palaute pitää toimittaa viipymättä.

    Kuntoutuspsykoterapian vaikuttavuutta arvioidaan jatkossa CORE-OM -mittarilla (ladattavissa Mielenterveystalon ammattilaisten mittari -osiosta, sekä THL.n TOIMIA- tietokannasta). Arviointi tehdään hoitojakson alussa ja lopussa ja tiedot kirjataan palautelomakkeelle KU138. Jos terapia on alkanut ennen 1.5.2021, alkumittus tehdään heti toukokuun 2021 alussa.

    Jatkossa Kela ei enää lähetä palveluntuottajille erillisiä tiedotteita, vaan tiedottaa ajakohtaisista asioista verkossa. Kela velvoittaa psykoterapeutteja seuraamaan kelan tiedotteita sivulta: www.kela.fi/yhteistyökumppanit-kuntoutuspalvelut-ajankohtaista.