Tampereen Psykoterapiayhdistyksen kannanotto MIELI Suomen Mielenterveys ry:lle ja MIELI ry:n vastaus

Olemme huolissamme Mieli ry:n linjasta. Yhdistyksenne johtava asiantuntija Kristian Wahlbeck esiintyi Yle:n uutisissa 28.1.2023 ja antoi Ylen 8 minuuttia ohjelmaan haastattelun. Hän otti voimakkaasti kantaa psykoterapiaan. Osasta kannanottoja olemme samaa mieltä, kuten Kelan rahoittamien psykoterapiapalvelujen epätasainen valtakunnallisesti jakautuminen ja kohtuuton omavastuuosuus. Samaten psykoterapiaan pääsyn pitäisi olla nykyistä paljon helpompaa ja tarpeenmukaista mukaan lukien eläkeläiset. Eläkeläisten kohdalla monet kunnat ovat vuosia rikkoneet terveydenhuoltolakia, jonka mukaan psykoterapian tarve on ensisijainen ja järjestämisvastuu on kunnalla tilanteissa, joissa Kelan kriteerit eivät täyty.

Yle aamu-uutisissa kuulimme Mieli ry:n kantana Wahlbeckin sanoin : ” Se (psykoterapia) on itseasiassa käänteinen tulonsiirto hyvin toimeentuleville. Me kaikki maksamme veroissa Kela-maksua, mutta vain hyvätuloiset pystyvät hyötymään psykoterapiakuntoutuksesta.” Lausunto heijastelee yleistä pitkään psykoterapiaan kohdistuvaa ennakkoluuloa eikä lainkaan vastaa jäsenistömme kokemuksia. Suurin osa Kelan kuntoutuspsykoterapiassa käyvistä on pieni- ja keskituloisia ihmisiä, jotka ovat vaarassa menettää työ- ja toimintakykynsä. Heidän leimaamisensa/kutsumisensa erityisen hyväosaisiksi tuntuu kohtuuttomalta. Nämä ihmiset eivät myöskään ole vastuussa mielenterveyshoidon ja psykiatrisen palvelujärjestelmän muista isoista puutteista. Kelan kuntoutuspsykoterapian tarkoitus on tukea työkykyä, mikä on keskeistä myös yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Lasten, perheiden ja läheisten parempi jaksaminen sairastuneen saadessa asianmukaista hoitoa, jää yleensä myös huomioimatta kustannusvaikutuksia arvioitaessa.

Alueellamme kunnat rahoittavat omavastuuosuutta toimeentulotuesta niiden potilaiden osalta, jotka eivät itse pysty sitä maksamaan. Väliinputoajaryhmiksi tunnistamme työssä käyvät matalapalkkaiset yksinhuoltajat, joille omavastuuosuus tuottaa vaikeuksia ja jotka eivät saa toimeentulotukea. Muita väliinputoajia ovat nuoret ja opiskelijat. Hyväosaiset taas usein maksavat itse psykoterapiansa kokonaan välttääkseen diagnoosin aiheuttamaa leimaa. Mieli ry:n kanta ei liene kuitenkaan se, että hyväosasisilta pitäisi kieltää rahoitus. Terveydenhuoltomme on tarkoitettu kaikille.

On varmasti niin, että osa apua tarvitsevista hyötyy mahdollisimman varhain annetusta lyhytpsykoterapiasta. Mutta on myös suuri joukko potilaita, jotka tarvitsevat pitkää useamman vuoden mittaista psykoterapiaa. Erityisesti tämä koskee vaikeasti lapsuudessaan ja nuoruudessaan traumatisoituneita. Heillä on usein vaikeita psykoottistasoisiakin oireita ja osalle heistä Kelan tarjoama 3 vuotta on liian lyhyt. Pieni osa tarvitsee useiden vuosien ja joskus vuosikymmenien hoidon pysyäkseen toimintakykyisinä. Tärkeää olisi, että myös mielen sairauksien hoitamisessa tarpeenmukaisuus olisi lähtökohtana samoin kuin somaattisten sairauksienkin kohdalla. Tällä hetkellä näyttää olevan vaarana, että asiantuntijatahotkin edistävät hoitolinjauksia, joissa hyvin eri tasoisista mielen ongelmista kärsiville tarjottaisiin kaikille samaa hoitoa.

Nykypsykiatriassa pitkän psykoterapian tarve ymmärretään valitettavan huonosti, mikä näkyy potilaiden ikävissä kokemuksissa. Kyse on suomalaisen psykiatrian useamman vuosikymmen ajan jatkuneesta vinoutumasta. Äskettäin edesmennyt entinen puheenjohtajanne professori Yrjö Alanen korosti ja osoitti tutkimuksillaan koko uransa ajan vaikeasti sairaiden potilaiden pitkän psykoterapian tarpeellisuutta. Tätä korostettiin muun muassa valtakunnallisessa skitsofreniaprojektissa. Alasen johdolla kehitettyä psykoosien tarpeenmukaisen hoidon mallia arvostetaan kansainvälisesti paljon enemmän kuin meillä Suomessa, valitettavasti.

Haastattelussa Wahlbeck kertoi Kela psykoterapioiden kustannusten olevan 107 miljoonaa vuodessa. Hän piti tätä valtavana summana, mutta se on kuitenkin vain 0,5% terveydenhuollon 22 miljardin vuosikustannuksista. Hän myös valitettavasti puhui mahdollisuudesta säästää pitkiä psykoterapioita karsimalla. Todellisuudessa mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät kohtaavat Suomessa valtavan hoitovajeen. Se näkyy hoitojonorajojen suurina ylityksinä ja saadun hoidon heikkolaatuisuutena. Ero on massiivinen verrattaessa mihin tahansa muuhun terveydenhuollon palveluun. Tämän merkittävän yhteiskunnallisen ongelman TT Karoliina Ahonen toi väitöskirjassaan esille: ” suomalainen mielenterveyspolitiikka on unohtanut vakavasti sairaat ihmiset”. Toivoisi ettei Mieli ry osallistuisi tämän onnettoman kehityksen tukemiseen.

Suomalainen psykiatria tarvitsee remontin kattaen kokonaisuuden preventiosta pitkäaikaisongelmien hoitoon. Käsityksemme mukaan tähän tarvitaan monivuotinen kokonaissuunnitelma ja erillisrahoitus, jotta tilanne saadaan ajan mittaan korjattua.

Tampereen psykoterapiayhdistys ry:n hallitus
Susanna Kunto, puheenjohtaja Tuija Lahti, varapuheenjohtaja

MIELI ry:n vastaus Tampereen Psykoterapiayhdistykselle

Tampereen psykoterapiayhdistys ry:n hallitus ilmaisee MIELI ry:n liittohallitukselle  lähettämässään kannanotossa huolensa MIELI ry:n johtavan asiantuntijan, psykiatrian  tohtori Kristian Wahlbeckin esittämistä näkemyksistä Yleisradion haastattelussa 28.  tammikuuta 2023.

Wahlbeck kommentoi haastattelussa Sanna-Kaisa Hongiston kirjassaan ”Mitä terapiassa  tapahtuu” esittämää kritiikkiä psykoterapian eriarvoista saatavuutta kohtaan.  Haastattelussa Wahlbeck yhtyi Hongiston kritiikkiin, perustaen kantansa Tampereen  yliopiston viime vuonna julkaistuun valtakunnalliseen tutkimukseen, joka osoittaa  yhteyden sosioekonomisen aseman ja Kelan psykoterapiakuntoutuksen käytön välillä.  (Psykoterapiaan pääsyssä näkyy eriarvoisuutta sosioekonomisen aseman mukaan |  Tampereen yliopisto (sttinfo.fi) .

MIELI ry pitää hyvänä, että asia on noussut keskusteluun ja asiasta esitetään erilaisia  näkökulmia. Kuten tilastot osoittavat, koko mielenterveyden hoitoketju on

vajaaresursoitu ja puutteellinen Suomessa. MIELI ry:llä on vahva näkemys, että  mielenterveyden hoitoketju kokonaisuudessaan vaatii merkittävää lisärahoitusta, jossa  myös pitkällä terapialla on merkittävä paikkansa. Tämä kokonaisvaltainen lisäresursointi  on keskeinen MIELI ry:n vaikuttamistavoite, jota olemme tuoneet esiin mm. eduskunnan  valiokuntien asiantuntijakuulemisissa.

On myös huomioitava, että OECD:n arvion mukaan masennustilojen esiintyvyydessä  sosioekonomiset erot ovat Suomessa merkittävimpiä kuin OECD-maissa keskimäärin. Kelan kuntoutuspsykoterapian käyttö on käänteinen sosioekonomisten väestöryhmien  tarpeeseen nähden. Tähän perustuen Wahlbeck näkee, että kuntoutuspsykoterapian  voidaan katsoa olevan eräänlainen käänteinen tulonsiirto pienituloisilta hyvätuloisille.  Hän myös pitää mahdollisena, että eriarvoinen psykoterapiajärjestelmä osaltaan johtaa  Suomen muita maita suurempiin mielenterveyseroihin sosioekonomisten väestöryhmien  välillä.

Ilmeisen resurssivajeen vuoksi tarvitaan laaja-alaisia toimenpiteitä sosioekonomisten  vääristymien korjaamiseksi, mihin löytyy useita keinoja kuten resurssien saatavuuden  lisääminen, tuloerojen tasoittaminen sekä asiakkaiden maksuosuuksien keventäminen. MIELI ry pitää omassa vaikuttamistyössään tärkeänä, että perustason

mielenterveyspalveluita vahvistetaan ja kiinnitetään nykyistä paremmin huomiota  mielenterveyden ongelmien oikea-aikaiseen hoitoon.

MIELI ry ei ole poistamassa kuntoutuspsykoterapiaa vaan päinvastoin pitää tärkeänä sen  entistä yhdenvertaisempaa saatavuutta. Nykyinen tilanne, jossa merkittävä osa  väestössä jää tarvitsemansa hoidon ja kuntoutuksen ulkopuolelle, on kestämätön.  Terapiatakuun toteuttaminen on tärkeä askel mielenterveyspalveluiden ja niiden yhdenvertaisen saatavuuden parantamisessa. Oikea-aikainen perusterveydenhuollon  kautta saatava lyhytpsykoterapia tai muu vaikuttava psykososiaalinen hoito osaltaan  vähentää painetta pitkittyvien mielenterveyden häiriöiden hoitoon.

Helsingissä 24.2.2023

MIELI ry
Sari Aalto-Matturi
toiminnanjohtaja