Latest Posts

  1. EEPP Suomen kansallinen verkosto ry:n kannanotto Kelan kuntoutuspsykoterapian kehittämiseksi

    Kommentit pois päältä artikkelissa EEPP Suomen kansallinen verkosto ry:n kannanotto Kelan kuntoutuspsykoterapian kehittämiseksi

    Mielenterveyden häiriöt ovat jo vuosia olleet yleisin syy sairauspäivärahan saamiseen maassamme (Blomgren, Perhoniemi 2024). Vuonna 2024 sairauspäivärahan saajista 100 700  eli lähes joka kolmas sai päivärahaa mielenterveyden häiriön perusteella. Myös sairauspäivä rahapäiviä korvattiin eniten mielenterveyden häiriöiden perusteella (Kela Tilasto  sairauspäivärahoista 22.9.2025). 

    Laajojen väestötutkimusten perusteella lapsiväestössä varsinaisen mielenterveyden häiriöistä  kärsii noin 15 % (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 23.7.2025). Eri tutkimusten mukaan noin  20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä, ja ne ovat koululaisten ja  nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Erilaisia häiriöitä voi olla useampia yhtä  aikaa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 10.6.2025.) 

    Hallitusohjelmaan on kirjattu, että mielenterveyspalvelujen saatavuutta parannetaan. Se on  erinomainen tavoite. Mielenterveyspalvelujen toimiva kokonaisuus edellyttää  monipuolisia ja asiakkaan valinnanvapauden mahdollistavia mielenterveyspalveluja.  On erittäin tärkeää, että Kelan kuntoutuspsykoterapiaa kehitetään mielenterveys palveluvalikoimassa perustason ja erikoissairaanhoidon mielenterveyspalvelujen  rinnalla.  

    Kelan kuntoutuspsykoterapiassa toteutuu asiakaslähtöisyys ja valinnanvapaus sekä  palvelujen monipuolisuus: Kuntoutuspsykoterapiaa toteutetaan sekä yksilö-, ryhmä- että  pari- ja perhepsykoterapiana sekä kuvataideterapiana eri viitekehyksistä käsin. 16–25- vuotiaille se voi olla myös musiikkiterapiaa tai kuvataideterapiaa. Psykoterapian kesto  määräytyy potilaan tarpeen mukaan ja jakautuu varsin tasaisesti noin vuoden, kahden  tai kolmen vuoden pituisiin hoitojaksoihin.

    Kelan rekisteriseurannan mukaan kuntoutuspsykoterapia on tuloksellista: yli 80 %  kuntoutuspsykoterapia-asiakkaista hyötyy siitä. Kuntouttavaan psykoterapiaan osallistuminen  vähentää masennukseen tai ahdistukseen liittyvää työkyvyttömyyttä (Kausto ym. 2022,  Selinheimo ym. 2025) ja sen on todettu liittyvän merkittävästi parempaan työmarkkinoilla  menestymiseen (Peutere ym. 2022). Erityisesti monimuotoisista ja pitkäkestoisista ongelmista  kärsivät tarvitsevat yleensä intensiivistä, pitkäkestoista psykoterapiaa ja hyötyvät siitä pitkällä  aikavälillä enemmän kuin lyhytkestoisesta terapiasta (Leichsenring ja Rabung 2011, Knekt  ym. 2016). Potilaat, joiden oireilu on pitkäkestoista ja joiden työ- ja toimintakyky on  heikentynyt, kokevat usein lyhyet terapiat riittämättöminä ja hakeutuvat myöhemmin  lisähoitoihin, yleensä pitkään psykoterapiaan (Knekt ym. 2011).  

    Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa sai yhteensä 65 900 suomalaista vuonna 2024.  Saajamäärän kasvu on hidastunut viime vuosina, ja kustannukset jopa laskivat vuonna 2024.  Saajamäärän kasvun hidastumista saattaa selittää muun muassa kuntoutuspsykoterapiaan  sisältyvä omavastuuosuus ja lyhytpsykoterapioiden aiempaa parempi saatavuus. (Kela  Tietotarjotin 6.2.2025.) Lisäksi Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan pääseminen  pitkittyy nykyisen käytännön vuoksi. 

    Ehdotamme seuraavia kehittämistoimenpiteitä: 

    • Kelan kuntoutuspsykoterapiaan pääsyä tulee helpottaa ja nopeuttaa.
      • a) Kuntoutuspsykoterapiaan tulee päästä ilman tarpeetonta viivytystä. Arvio kuntoutuspsykoterapian tarkoituksenmukaisuudesta ja oikea-aikaisuudesta  sekä riittävän ja asianmukaisen hoidon tarpeesta ennen psykoterapiaan pääsyä  tulee tehdä ilman tarpeetonta viivytystä. 
      • b) Lähetekäytäntöä tulee kehittää. Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan tulee päästä myös yleis- ja terveyskeskuslääkärien lähetteellä. Lääkäreitä on tarpeen  rohkaista kirjoittamaan ihmisten tarpeen mukaisia lähetteitä ilman nyt vallitsevaa  sekaannusta siitä, että asiakkaan / potilaan pitäisi odottaa julkisen terveyden huollon piirissä.  
      • c) Lähettävän tahon tulee tarvittaessa auttaa asiakasta kuntoutuspsyko terapeutin löytämisessä. Kuntoutuspsykoterapiaa tarvitsevaa ei saa jättää tyhjän  päälle yksinään etsimään kuntoutuspalvelun tuottajia. Kelan kuntoutuspsykoterapiaan pääsyä tulee helpottaa ja nopeuttaa.
    • Kelan kuntoutuspsykoterapian ikärajoja ja käyntimääriä tulee tarkistaa.  Lasten ja nuorten oppimisen ja koulunkäynnin turvaamisen tulee olla samalla tavalla  kuntoutuspalvelujen piirissä kuin työssäkäyvien ja opiskelijoiden kohdalla laissa on  säädetty. Siten myös alle 16-vuotiaat on perusteltua ottaa Kelan  kuntoutuspsykoterapian piiriin. Tämä on erityisen tärkeää, koska lasten ja nuorten  mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen  kriteerit ja hoitoon ohjaus ovat erilaiset kuin Kelan kuntoutuspsykoterapiassa eikä se vastaa riittävästi lasten ja alle 16-vuotiaiden nuorten kuntoutuspsykoterapiatarpeeseen.Myös yli 67-vuotiaat tulee saada Kelan kuntoutuspsykoterapian piiriin.  Eläkeikä maassamme nousee ja yli 67-vuotiaita kannustetaan pysymään työelämässä.  Kansalaisten yhdenvertaisuus edellyttää, että oikeutta kuntoutuspsykoterapiaan ei  rajata vain iän perusteella.Käyntimäärä kolmen vuoden kuntoutuspsykoterapiassa tulee nostaa 240-250  käyntiin. Potilaan tarpeen mukaista käyntifrekvenssiä tulee voida säädellä  kuntoutuksen kokonaiskeston sisällä nykyistä käytäntöä vapaammin niin, että  käyntikerrat rajoittuisivat kuntoutuspsykoterapian kokonaiskeston, ei yksittäisten  vuosien sisällä.
    • Jotta omavastuuosuudet eivät nouse kuntoutuksen esteeksi Kelan  kuntoutuspsykoterapian korvaustasoja tulee valtioneuvoston asetuksella nostaa. Kuntoutuspsykoterapian korvauksia on viimeksi nostettu 1.1.2016, yli 9 vuotta sitten. On hyvin perusteltua nostaa korvaustasoa sekä yksilöpsykoterapian että muiden  psykoterapiamuotojen osalta. Kelan kuntoutuspsykoterapioiden vuosikustannukset  ovat Kelan uusimpien tilastojen mukaan pienentyneet, vaikka palveluja tarjotaan 66  000 henkilölle. Valtion osuus Kelan kuntoutuksen kustannuksista on 51,4 prosenttia,  merkittävän osan maksavat sairausvakuutusmaksuissa vakuutetut itse – eli  palkansaajat, yrittäjät ja eläkeläiset.Kelan kuntoutuspsykoterapia on yhteiskunnalle edullinen tapa järjestää  psykoterapiapalveluita, joilla saadaan merkittäviä säästöjä sairausajan kaikissa  kuluissa sekä palkka- että sairauspäivärahakuluissa. Ei ole tiedossa, että näin  edullisella hinnalla voisi tuottaa psykoterapiapalveluja sen paremmin julkisen kuin  yksityisenkään sektorin palkkatyönä tai ostopalveluna.

    Kelan kuntoutuspsykoterapia on vaikuttavaa ja kustannustehokasta. Kelan  kuntoutuspsykoterapiassa toteutuu asiakaslähtöisyys ja valinnanvapaus sekä palvelujen  monipuolisuus. On tärkeää, että siihen pääsyä helpotetaan ja nopeutetaan ja että sen  piiriin kuuluvat kaikenikäiset. Jotta omavastuuosuudet eivät nouse kuntoutuksen  esteeksi Kelan kuntoutuspsykoterapian korvaustasoja tulee nostaa. 

    Helsinki 29.10.2025
    EFPP Suomen kansallinen verkosto ry:n puolesta
    Sari Sundvall-Piha Kirsi Huttula
    hallituksen puheenjohtaja sote-työryhmän puheenjohtaja www.efppsuomi.fi 

    Lähteet: 

    Blomgren J., Perhoniemi R. (2024). Mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen kasvu  jatkuu – kehityksen taustalla useita yhtä aikaa vaikuttavia tekijöitä. Kela Tietotarjotin 13.5.2024.  https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/1014063/mielenterveyden-hairioista-johtuvien sairauspoissaolojen-kasvu-jatkuu-kehityksen-taustalla-useita-yhta-aikaa-vaikuttavia-tekijoita 

    Kela Tilasto sairauspäivärahoista 22.9.2025 

    https://tietotarjotin.fi/tilasto/2856248/tilasto-sairauspaivarahoista 

    Knekt P., Lindfors O., Sares-Jäski L., Laakonen M. (2012). Psykoterapioiden vaikuttavuus  masennukseen pitkissä seurannoissa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 128(3): 267-74. 

    Knekt P, Virtala E, Härkänen T, Vaarama M, Lehtonen J, Lindfors O. (2016). The outcome of short and longterm psychotherapy 10 years after start of treatment. Psychol Med 46: 1175-88. 

    Kausto J., Gluschkoff K., Turunen J., Selinheimo S., Peutere L., Väänänen A. (2022). Psychotherapy  and change in mental health-related work disability: a prospective Finnish population-level register based study with a quasi-experimental design. Journal of epidemiology & Community Health 76 (11):  925-930. 

    Leichsenring F, Rabung S. (2011). Long-term psychodynamic psychotherapy in complex mental  disorders. Update of a meta-analysis. Br J Psychiatry 199: 15–22.

    Peutere L., Ravaska T, Bӧckerman P., Vӓӓnӓnen A., Virtanen P. (2022). Effects of rehabilitative  psychotherapy on labour market success: Evaluation of a ntionwide programme. Scand J Public Health 2023 Aug;51(6):882-893. 

    doi: 10.1177/14034948221074974. Epub 2022 Feb 4. 

    Selinheimo S., Gluschkoff K., Kausto J., Turunen J., Väänänen A. (2025). 

    Is psychotherapy orientation important for depressive and anxiety disorder-related work disability  outcomes? A prospective nationwide register study. BMC Psychiatry 25, 680.  https://doi.org/10.1186/s12888-025-07140-4 

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2024). Lasten mielenterveys ja mielenterveyden häiriöt.  https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyshairiot/lasten-mielenterveys-ja-mielenterveyden hairiot 

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2024). Nuorten mielenterveyshäiriöt.  

    https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyshairiot/nuorten-mielenterveyshairiot 

    Jakelu: 

    Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen 

    Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso 

    Sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto / osastopäällikkö Liisa Siika-aho Sosiaali- ja terveysvaliokunta /puheenjohtaja Krista Kiuru, varapuheenjohtaja Mia Laiho,  valiokuntaneuvos Päivi Salo 

    Kansaneläkelaitos/ pääjohtaja Lasse Lehtonen, palvelujohtaja Sari Hänninen

  2. Lausunto

    Kommentit pois päältä artikkelissa Lausunto

    Lausunto koskien luonnosta valtioneuvoston asetukseksi eräistä leikkauksista ja lääketieteellisistä toimenpiteistä sekä luonnoksista erikoissairaanhoidon keskittämisasetuksen ja päivystysasetuksen muuttamiseksi

    Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/30743/2024

    Erikoissairaanhoidon keskittämisasetukseen ehdotetaan täsmennettäväksi hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän alueellisia tehtäviä liittyen psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arvioinnin, osaamisen ylläpidon ja menetelmien käytön ylläpitoon. Tämä ehdotettu muutos liittyy lasten ja nuorten terapiatakuulainsäädännön toimeenpanoon, joskin koskee kaikenikäistä väestöä.

    Luonnoksessa keskittämisasetukseksi 4§, kohta 6 todetaan: psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten  menetelmien arviointi ja osaamisen ylläpito valtakunnallisessa yhteistyössä; yliopistollista sairaalaa ylläpitävien hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän on myös huolehdittava yhteistyöalueellaan menetelmien käytön alueellisen työnjaon suunnittelusta ja yhteen sovittamisesta yhteistyössä alueensa hyvinvointialueiden kanssa;

    Tampereen Psykoterapiayhdistys ry toteaa lausuntonaan seuraavaa:

    1. Psykoterapeuttiset ja psykososiaaliset menetelmät eivät hoidon keskittämisen näkökulmasta ole verrattavissa somaattisen lääketieteen erikoisaloihin, joten niiden ottaminen mukaan keskittämisasetukseen ei  ole perusteltua. 

    2. Psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arvioinnin ja osaamisen ylläpidon tulisi kuulua psykoterapeuttikoulutuksesta vastaaville yliopistoille yhteistyössä yliopistollisten sairaaloiden kanssa.  Hyvinvointialueilla ei ole tutkimukseen ja kouluttamiseen vaadittavia resursseja. 

    3. Asetusluonnoksen teksti 4§ kohdassa 6 on epäselvä yhteistyösuhteiden ja vastuiden osalta. Mikäli asetusteksti hyväksytään tällaisessa muodossa, tulkinnoille jää paljon tilaa. 

    Taustaa:

    Psykoterapeuttiset ja psykososiaaliset menetelmät ovat korkean käyntitiheyden takia luonteeltaan lähellä käyttäjiä toteutettavia palveluita. Niiden saatavuudessa on ollut huomattavia alueellisia eroja, joiden korjaaminen ei näkemyksemme mukaan tule toteumaan esitetyn keskittämisasetuksen seurauksena. Koska keskittämisasetuksella pyritään kustannussäästöihin, on todennäköistä, että palvelujen saatavuus heikentyy ja niiden  monipuolisuus  kärsii. 

    Psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten piiriin ohjaaminen tulee tapahtua henkilön hoidon tai kuntoutuksen tarpeen mukaan. Matalan kynnyksen palvelujen tarjoaminen HUS:n johdolla toteutettavan Terapiat etulinjaan- hankkeen myötä on valtakunnallisesti valitettavasti johtanut siihen, että potilaiden ohjaaminen akuuttivaiheen erikoissairaanhoidon palveluihin ja kuntoutuspsykoterapioihin on vähentynyt. Lyhyen aikavälin kustannussäästöjen toivossa saatetaan jatkossa päätyä siihen, että hyvinvointialueet tuottavat vain lyhytkestoisia matalan kynnyksen palveluita ja psykiatrista sairaalahoitoa eikä erikoissairaanhoidon avopalveluita ja kuntoutuspalveluita tarjota väestölle tarvetta vastaavasti. 

    Tarpeenmukaisen hoidon toteutumisen kannalta on myös ongelmallista, että matalan kynnyksen palvelujen toteuttamiseen osoitetun henkilöstön koulutus on hyvin lyhyt verrattuna esimerkiksi psykologin,  psykiatrisen sairaanhoitajan tai psykoterapeutin koulutukseen. Tällöin lievän ja vaikean mielenterveyshäiriön erottaminen ei välttämättä ole mahdollista, jolloin oikea-aikaiseen ja tarpeenmukaiseen hoitoon ohjaaminen viivästyy. 

    Mielenterveyden häiriöt ovat suurin yksittäinen työkyvyttömyyden aiheuttaja. Palvelujärjestelmässä tulee näin ollen huomioida ennaltaehkäisyn ja matalan kynnyksen palvelujen ohella mielenterveyden hoitoa ja kuntoutusta tarvitsevat henkilöt. Kun työkyky on uhattuna tai menetetty  määräaikaisesti tarvitaan  pitkäjännitteistä, vaikuttavaa kuntoutusta, joko psykoterapiaa tai psykososiaalista kuntoutusta. Kela- rahoitteinen kuntoutuspsykoterapia on todettu erittäin tehokkaaksi. Sen läpi käyneistä 80% on työ-tai opiskelukykyisiä psykoterapian päättyessä. Käytössä on myös erilaisia psykososiaalisia kuntoutusmuotoja, joiden tarkoituksena on asiakkaiden toiminta-ja työkyvyn tukeminen. Lyhyen aikavälin kustannussäästöt palveluissa johtavat kasvaviin kustannuksiin mm. työkyvyttömyyseläkkeiden lisääntyessä.

    Jos monipuolisia psykoterapia- ja kuntoutuspalveluita ei ole tarjolla, vaarana on erityisesti nuoria ikäluokkia koskeva pysyvä työelämästä syrjäytyminen. Siitä yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten on arvioitu olevan 1,2 milj. euroa henkilöä kohti. Jo tällä hetkellä syrjäytymisvaarassa olevia nuoria arvioidaan olevan 64 000 (v.2023). Nuorten mielenterveys-ja päihdeongelmat voivat lisätä syrjäytymisen riskiä. Syrjäytymisen syyt ja taustatekijät ovat moninaiset, mutta lopputuloksena on usein tarve pitkäjännitteiselle kuntouttavalle työskentelylle, jonka osana yksilöllisesti suunnatut psykososiaaliset kuntoutusmuodot ovat välttämättömiä.

    Tampereen Psykoterapiayhdistys esittää kantanaan, että keskittämisasetuksen  psykoterapioita ja psykososiaalisia palveluita koskeva 4§ kohta 6 jätetään pois asetuksesta.

    Tampereella 24.6.2025

    Tampereen Psykoterapiayhdistys ry

    Leena Isoaho
    puheenjohtaja, psykologi, psykoanalyyttinen psykoterapeutti

    Eija Salmi
    Psykiatrian erikoislääkäri, psykoanalyytikko